AsOy Salvia Naps aurinkosähköjärjestelmä

Suomen ensimmäinen kerrostaloon integroitu aurinkosähkövoimala on 15 –vuotiaanakin moderni ratkaisu

Aurinkosähkön ekologiset vaihtoehdot kiinnostivat Helsingin kaupungin päättäjiä vuosituhannen alussa. Napsin vuonna 2002 toteuttama Eko-Viikin kerrostaloon integroitu aurinkosähkövoimala on yhä tänä päivänä moderni ja energiatehokas ratkaisu.

Vuosituhannen alussa aurinkopaneeleilla toimivia mökkisähköjä oli rakennettu jo pari vuosikymmentä, mutta suuremmat sähköverkkoon liitetyt aurinkovoimalat olivat vielä hyvin harvinaisia. Eko-Viikin kaupunginosan sisääntuloa vartioivan asunto-osakeyhtiö Helsingin Salvian kerrostalo sai parvekkeiden julkisivuun sijoitetut aurinkopaneelit 15 vuotta sitten, ensimmäisenä Suomessa.

Helsinkiin haluttiin ekologista asumista

Helsingin kaupunki kaavoitti Viikin pelloille uuden kaupunginosan ja ekologisuus oli yksi keskeinen lähtökohta. Jokaisessa rakennusluvassa edellytettiin jotakin ekologista piirrettä, joten muutamat talot saivat aurinkolämpöä ja Salvia aurinkosähköt.

"Pohjoismaiset kumppanit kyselivät mukaan PV-Nord -projektin puitteissa ja niin toteutukselle saatiin EU-rahoitusta. Solpros-yhtiöni kontrolloi silloin Suomen PV-Nord -hankkeita ja olimme juuri rakentaneet NCC:n pääkonttorin katolle Mannerheimintiellä 16,5 kilowatin voimalan Napsin kanssa" , kertoo Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund taustaa.

"Tässä kohteessa uutta oli aurinkopaneelien integrointi parvekkeiden kaiteisiin. Katto olisi ollut tässä talossa hankala ratkaisu ja arkkitehti ideoi Napsin kanssa kaiteiden hyödyntämisen. Myös Helsingin Energia (nykyinen Helen) oli mukana projektin yhteistyökumppanina ja rakensi taloon edistyksellisen mittausjärjestelmän. Jopa nettomittarointia kokeiltiin", muistaa Lund.

Naps Solar glass panel, Salvia

Energian ja estetiikan liitto

Salvian aurinkopaneelit toteutettiin lasi-lasi -tekniikalla, jossa aurinkokennot ovat kahden lasin välissä. Kennojen välissä on muutaman millimetrin raot, joten paneelin läpi pääsee valo sisälle ja sen läpi näkee hiukan ulospäin. Samalla paneeli estää suoran näkemisen sisälle parvekkeelle. Salvian paneeleissa käytettiin eläväpintaista tummansinistä monikidekennoa, joka antaa oman tyylikkään vaikutelmansa kiinteistön ulkonäköön.

"Naps oli aivan kärjessä rakennukseen integroitujen aurinkosähköjärjestelmien (BIPV) rakentajana koko Euroopassa. He pystyivät jo silloin tekemään täysin kustomoituja paneeleja ja järjestelmiä, toteuttivat innovatiivisia ratkaisuja kaapeloinnissa ja olivat kaikkiaan erittäin osaava kumppani" summaa Lund.

Järjestelmä on kestänyt hyvin aikaa

Salviaa vastaavia integroituja sähköjärjestelmiä ja lasipaneeleita tehdään yhä. Kustannustehokkaammin, mutta edelleen kohdekohtaisin ratkaisuin. Salvian paneelit sijoitettiin talon etelä- ja länsipuolen parvekkeisiin, jolloin iltapäivän aurinko tuottaa energiaa pitkälle iltaan. Lundin mukaan projekti meni suunnitelmien mukaisesti ja järjestelmän vuorokautinen tuotantoprofiili on edelleen hyvin nykyaikainen.

Asunto-osakeyhtiö Salviassa on pidetty tarkkaa kirjanpitoa järjestelmän tuotosta kuukausitasolla sekä omaan käyttöön tulleesta että verkkoon syötetystä energiasta. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Terho Lintula on asunut Salviassa lähes alusta asti. "Napsin aurinkosähköjärjestelmä on laskelmieni mukaan säästänyt taloyhtiölle noin tuhat euroa vuodessa kiinteistösähkön ostomenossa. Korjauskulua on syntynyt vain yhdestä rikkoutuneesta paneelista, joka korvattiin tavallisella parvekelasilla", laskee Lintula. 

Tehoelektroniikka on kehittynyt nopeasti

"Salvian aurinkosähköjärjestelmään asennettiin yhteensä 170 paneelia, jotka valmistettiin räätälöityinä tätä kohdetta varten. Järjestelmän kokonaisteho on 24 kilowattia", kertoo ABB:n markkinointijohtaja Jyrki Leppänen, joka aiemmin työskenteli Napsilla ja vastasi Salvian projektista.

"Tekninen toteutus piti sisällään paljon yksityiskohtia. Silloiset vaihtosuuntaajat olivat alkeellisia ja pieniä, joten niitä tarvittiin järjestelmään peräti 12 kappaletta, kolmea eri kokoista mallia. Nyt saman tehoinen järjestelmä rakennetaan yhdellä tai kahdella vaihtosuuntaajalla."

Leppäsen mukaan 15 vuoden käytön jälkeen on paikallaan uusia vaihtosuuntaajat, koska ne alkavat olla käyttöikänsä päässä. Järjestelmä kartoitetaan kokonaisuutena ja modernisoitaneen kerralla lähivuosina.

Arvokkaalla järjestelmällä on aurinkoinen tulevaisuus myös edessään

Asunto-osakeyhtiö Salvian aurinkosähköjärjestelmä oli aikanaan arvokas investointi, jota tuskin olisi toteutettu ilman kaupungin kannustusta ja EU-tukea. Aurinkopaneelien hintataso 15 vuotta sitten oli parikymmenkertainen verrattuna tähän päivään. Paneelien tyypillinen käyttöikä oli - ja on yhä - 25-30 vuotta, joten Salvian paneelit ovat nyt käyttöikänsä puolivälissä. 

Tehoelektroniikan osalta arvioidaan, että vaihtosuuntaajat uusitaan järjestelmän käyttöiän puolivälissä. Nyt 15 vuoden päivittäisen tuotantokäytön kohdalla Naps tekee Salvian aurinkosähköjärjestelmästä kuntoarvion ja sen perusteella ehdotuksen tarvittavista huoltotoimenpiteistä. Tyypillistä on, että kaikki vanhat vaihtosuuntaajat korvataan  - 12 vanhan sijaan yhdellä tai kahdella uudella, ja kaikkien paneeleiden kytkennät tarkastetaan. Sen jälkeen järjestelmällä ja taloyhtiöllä on seuraavat 15 vuotta aurinkoista tulevaisuutta edessään.

Teksti ja kuvat: Jouko Lampila

Naps Solar System at Salvia Viikki, Helsinki (2002)